Terveppä terve pitkästä aikaa! Moni on varmaan miettiny, että mistähän ihmeestä tämmönen yli viikon postaustauko on johtunu..noh homman nimihän oli se, että mulle iski
meningokokki bakteeri ja jouduin sairaalahoitoon melkein viikoksi. Arvatkaa vaan oliko pikkasen puuduttavaa siellä hengata, etenkin kun tän piti olla mun vapaa viikko töistä. Eikös se niin ollu että tunnolliset työntekijät sairastaa lomalla?
Noh mutta..kaikki siis alkoi viime perjantaina kun olin heittäny lapset mummolleen ja oltiin ajelemassa Jennin kanssa takasin kotiin. Aluksi tuli hirveä päänsärky, sen jälkeen lihasjomotus, silmien valonarkuus yms ja lopulta en pystyny kunnolla edes kävelemään. Kaikki tää siis ihan muutaman tunnin sisällä, hullua..
Ajattelin kuitenkin, että oireet olis ollu ohi seuraavaan päivään mennessä ja kituuttelin sängyssä maaten koko loppupäivän. Lauantai aamun koittaessa olo oli kuitenkin pahentunut huomattavasti ja nyt en pysynyt enää omin jaloin pystyssä. Käsien käyttäminen tuntui ylivoimaiselta ja jokaiseen paikkaan sattui niin paljon ettei mihinkään mun raajoista oikeen pystynyt edes koskemaan. Mun keho oli myös tullu täyteen pieniä punasia pisteitä ja tajusin että nyt on pakko lähteä lääkäriin ja sinnehän me sitten kiireesti suunnattiin.
Lääkärissä tajuttiin onneksi heti mun tilanteen vakavuus ja aluksi mun ympärillä hääräskin n. 15 lääkäriä/hoitajaa samaan aikaan..tehokasta juu-u :-D Muhun iskettiin josjonkinmoisia kanyyleja joka paikkaan ja lopulta olin niin vahvassa lääketumussa ettei mitään kipua enää tuntunu, haha. Alkuhoidon jälkeen mut siirrettiin johonkin teho-osastolle erikoistarkkailuun ja kaikki mua hoitamaan tulleet ihmiset joutu laittamaan kunnon viitat ja hengityssuojaimet päälle.
Tajusin itekki mun tilanteen vakavuuden aika nopeesti kun kaikki lääkärit vaan paasas että onneks tulin ajoissa sairaalaan yms, sillä muuten olisin voinu kuolla tai ainaki vähintään menettää pari raajaa...huh huh. En tiiä yrittikö ne saada mun olon kohenemaan sillä, että ne luetteli mulle tilastoja siitä kuinka n. puolet ihmisistä jotka sairastaa ton taudin niin kuolee, vammautuu tai jotain muuta kivaa..voin kyllä kertoa että enemmänkin siinä alkoi ahistamaan. Noh onneks olin onnekas ja paranin ilman mitään "komplikaatioita".
Eli siis loppuhyvin kaikkihyvin ja nyt oon taas ihan elämäni voimissa :-) Ei musta ihan niin helpolla päästä ettäs tiedätte!!
(jos jotain kiinnostaa niin tosta meningokokista voi lukea lisää vaikka täältä. Ite en jaksa aiheesta sen enempää jauhaa :--))



Joo-o se siitä sairausraportista..muita kuulumisia saatte kuulla huomenna kun postailen kaikkia sekalaisia kuvia viime ajoilta :-) Pääsin siis sairaalasta kotiin jo torstai-iltana ja oon nyt nauttinu mun vapaa-ajasta ihan täysin siemauksin. Aika paljon kuvia on jaettavana ja oonkin jo muokannu niitä tänään valmiiksi tulevia postauksia varten. Huomenna taas takaisin rutiinin, mutta sitä ennen sunnareille Jennin kanssa, heissan -->
ps. toi uus mekko/jumpsuit on ihan mun suosikki!!