2013/10/16

elämää aupairina - toivepostaus

Tervehdyyys! Ootte monestikin jo ehtiny kyselemään tämmösen kattavamman "elämää aupairina" postauksen perään ja päätin nyt vihdoin tarttua härkää sarvista ja kirjotella teillä vähän enemmän kerralla. Oon nyt ollu tässä perheessä jo 4kk ja aion olla vielä 2kk lisää ennenkuin lähen sinne Sydneyyn uudenvuoden viettoon. Siitähän meillä on sitten tarkotus lähteä Adeleideen töihin Riinan kanssa, mutta ne on ihan eri hommia ne! Tässä postauksessa keskitytään nyt kuitenkin tähän aupairin työhön ja noista muista suunnitelmista sitten myöhemmin lissööö.

tommy

hakuprosessi

Monet on kyselly, että mistä löysin ton mun perheen ja kuinka päädyin just tänne näitten kanssa asumaan. Vastaus on Aupair World- niminen nettisivusto, jonka kautta voi etsiä sopivaa aupairia/perhettä. Sivusto on täysin ilmainen ja ainakin ite koin että se oli tosi helppo käyttää. Siellä on helppo rajata vaihtoehtojen kautta, että mikä perhe sulle parhaiten passais. Mulla oli kriteerinä Perthin kaupunki ja yli 3-vuotiaat lapset. En oo ihan pienten lasten kanssa niin kauheen kokenut joten aattelin, että reilu kolmevuotiaat olis mulle parempi vaihtoehto. Tolla haulla mulle tuli muutamakin vaihtoehto vastaan ja laitoin kaikille viestiä missä kerroin vähän itestäni ja kyselin, että olisko perhe mahollisesti kiinnostunu ottamaan mut aupairikseen.

Kaikki paitsi yksi perhe vastas aika piankin takasin ja kyselivät multa kaikkia kysymyksiä. Mun mielestä itestään kannattaa kertoa (etenkin Australialaisille) tosi positiiviseen sävyyn ja oikein korostaa avoimuutta/iloisuutta, sillä semmosia nää Aussitkin on :-) Muuten mä höpöttelin aika rentoon sävyyn siitä millanen tyyppi oon, millasia juttuja tykkään vapaa-ajalla tehdä, millasta työkokemusta mulla on ollu (ja miten se hyödyttäisi sitä perhettä) sekä lähettelin muutamat kuvat itestäni. Kannattaa perheitä kontaktoidessa miettiä, että mitä sä itse haluisit kuulla tulevasta aupairista jos olisit semmosen palkkaamassa asumaan sun perheen kanssa. Aupairin työ on kuitenkin tosi paljon erilaista muihin hommiin verrattuna, sillä sä oot ns. kokoajan sun työpaikalla ja asut pomosi kanssa..joten on ihan ymmärrettävää, että tärkeää on se, että oot mukavanolonen tyyppi. Monet perheistä ei edes kysele aikasemmasta kokemuksesta lasten kanssa tai ainakaan se ei ole välttämättömyys.

fre2

saapuminen perheeseen/kotiutuminen

Mun mielestä se, miten kotiutuu perheeseen ja uuteen maahan, on ihan yksilöllistä. Onhan se niin ettei kaikista oo semmoseen. Oon kuullu tarinoita aikasemmista aupaireista, jotka on vaan itkeny koti-ikäväänsä kaikki illat ja loppujenlopuksi lähteny kotiin parin kuukauden päästä. Toiset taas on tottunu uuteen arkeen jopa parissa viikossa. Itellä meni reilu kuukausi ennenkuin oikeesti tunsin olevani kotona täällä ja oonkin sanonu uusille aupairille ketä oon tavannu, että ei kannata hätäillä jos tuntuu aluks että on ihan hukassa ja kaikki on kauheen sekavaa. Oikeella asenteella pitää olla liikkeellä ja asennoitua siihen, että kaikki on aluksi ihan uutta. Kaiken kyllä oppii lopulta tuntemaan kunhan ite jaksaa olla aktiivisena eikä jää vaan kotiin mököttämään. Nykyään mulla ei oo mitään ongelmaa kulkea paikasta toiseen eksymättä ja kuljen helposti julkisillakin (joka ei oo niin hyvä australiassa kuin suomessa in my oppinnion!).

Yleisesti perheeseen kotiutuminenhan riippuu ihan henkilökemioiden kohtaamisesta (onpas syvällistä :-D) ja siitä millasia ihmisiä ne on. Oon kuullu perheistä, jotka ottaa aupairin ihan pelkkänä työntekijänä eikä oo niin kauheen kiinnostuneita siitä miten se siellä perheessä viihtyy. Sitten on taas niitä perheitä, jotka kohtelee sua ihan kuin perheenjäsentä ja joiden kanssa voi todellakin tuntea kuuluvansa siihen perheeseen.

Itelläni kävi hyvä tuuri ja päädyin tämmöseen aivan ihanaan perheeseen, jossa homma tuntuu toimivan. Tykkään siitä ettei musta aatella, että olisin vaan työntekijä vaan pikemminkin oon sellanen isosisko noille lapsille. Suosittelen skypeilemään mahdollisen tulevan host-perheen kanssa ennenkuin teet lopullista päätöstä, sillä kun juttelee "livenä" ihmisen kanssa niin siitä saa jo paljon paremman kuvan millasia ne on. Ite valitsin lopullisen perheen ihan vaan sen mukaan kumpi vaikutti mukavammalta ja kenen kanssa parhaiten "klikkasi". Toinen perhe olisi tarjonnut melkein tuplasti enemmän rahaa, mutta se ei tässä aupairin työssä ole mun mielestä se pointti.

Ei kuitenkaan kannata stressata liikaa, että mitä jos perhe ei ookkaan mukava, sillä ainahan perhettä voi vaihtaa. Mun yks kaveri vaihto perhettä viikon jälkeen kun siitä tuntu ettei sillä oikeen synkannu niitten kanssa. Nykynen perhe on kuulemma aivan ihana, joten loppuhyvin kaikkihyvin.

tommy kopio

sopimus

Jotkut perheet haluaa tyrkätä sulle heti sopimuksen kouraan, jonka allekirjoittamalla lupaudut olemaan tietyn ajan siellä töissä. Mun mielestä silloin kannattaa ehdottaa esimerkiksi 2 viikon kokeiluaikaa jonka aikana niin sinä, kuin perhekin voitte miettiä yhteensoveltuvuutta.

Toisissa perheissä ei mitään sopimuksia kirjotella ja mennään semmosella meiningillä, että aupair on perheessä niin kauan kuin viihtyy. Me ei olla esimerkiksi koskaan puhuttu ton host-äitin kanssa siitä kuinka kauan tuun täällä olemaan, mutta nyt kun oon päättäny lähteä joulun jälkeen muihin hommiin niin kerroin siitä tolle perheelle ja asia oli niille täysin okei.

Mun mielestä perhettä ekoja kertoja kontaktoidessa kannattaa kysyä, että kuinka kauan ne toivoisi sun olevan siellä, jos asiasta ei ole vielä mainittu mitään. Yleensä noissa AuPair Worldin profiileissa kyllä kerrotaan jo heti millaiselle ajalle ne aupairia tarvitsee, mutta harvemmin on mainintaa mahdollisesta sopimuksesta. Kaikesta saa ja kannattaakin kysellä!

surffi

palkka

On ihan yleisesti tiedossa, että aupairin hommilla ei rikastu, mutta sillä pärjää kyllä. Riippuu ihan täysin sun elämäntyylistä, että kuinka paljon yleisestikin käytät rahaa. Kannattaa siis miettiä ekstraduunin hommaamista aupairin töiden ohelle jos tykkäät elää vähän leveemmin. Ite saan 150dollaria viikolta, mikä on pyöreesti sata euroa. Riippuu tottakai työtunneista, perheestä ja kaupungista kuinka paljon sulle maksetaan palkkaa.

Perth kaupunkina on tosi kallis (Sydney ja Melbourne yms on vähän halvempia hintatasoltaa, tai näin oon ainakin kuullu) ja esim. leffalippu maksaa 25dollaria ja drinkki baarissa 17dollaria. Ei tolla palkalla siis ihan hirveesti hurvitella jos haluu saada jotain säästöön jotain isompaa juttua varten. Yllättävän paljon menee rahaa myös bussimatkoihin, shoppailuihin, välipaloihin, salilla käymiseen, prepaidin lataamisen yms..

Ite päädyin hommaamaan sen ekstraduunin sieltä ravintolasta ja oon myös käyny babysitterinä/talon siivoojana ton host-äitin kavereilla. Niistä saa aika kivasti ekstraa ja oon voinu tehä kaikkea kivaa täällä sitten kun mulla on vapaa-aikaa :-)

auto

arki meidän perheessä

Arki jokaisessa perheessä on tietysti erilaista, mutta kerron nyt vähän mun rutiinipäivästä kun siitä ootte ollu tosi kiinnostuneita. Ja kuten tosta huomaatte niin mulla on päivisin aika monta tuntia vapaata ja silloin oonkin yleensä auttelemassa siellä ravintolassa ja jos mulla ei oo siellä työvuoroa niin sitten yleensä nään kavereita lounaan merkeissä tai käydään jossain kaupungilla pyörimässä. Eniveis..

7.00 herätys jonka jälkeen aamupalan valmistus sekä lasten laittaminen valmiiksi kouluun
8.15 lapset lähtee kouluun ja mun päivävapaat alkaa
14.45 haen ensimmäisen lapsen koulusta
15.15 toinen lapsi noukitaan kyytiin ja koko konkkaronkka lähtee kotiinpäin. Sitten annan välipalaa ja leikin lasten kanssa pari tuntia ennenkuin host-äiti tulee kotiin.

(Yleensä se menee siihen, että lapset riehuu keskenään jotain pihalla ja mä lueskelen lehtiä ja juon teetä samalla kun katon ettei ne nirhaa toisiaan :-D Välillä ne haluu leikkiä munkin kanssa ja etenkin viime aikoina ne on ollu tosi innoissaan mun seurasta ja haluu aina näyttää mulle kaikkia uusia juttujaan. Yleensä otan kyllä aika rennosti niitten kanssa ja pelaillaan vaan jotain lautapelejä yms. Viikonloppusin jos vahdin niitä niin me tehään vähän jotain spessumpia juttuja.)

Viiden/kuuden aikoihin se äiti tulee kotiin ja alottaa tekemään illallista jonka aikana yleensä vien lapset kylpyyn ja laitatan yöpuvut päälle. Kuuden aikaan syödään ja sitten katellaan vähän telkkaria ennenkuin mennään nukkumaan.

Siinä siis meijän peruspäivä, mutta ei se kyllä monestikaan ihan noin mee :-D Meillä on tosi paljon kaikkia erikoispäiviä ja erikoisohjelmaa, että tuntuu ettei meijän arki yleensä kauheen rutiininomaista ole. Aluksi meillä oli sellanen systeemi, että äiti vaan aamusin kerto millanen ohjelma meillä on sille päivälle ja sen mukaan oli elettävä. Sitten kun olin kotiutunu paremmin ja mulla oli paljon kaikkia juttuja mitä halusin tehä (ja niitä muita töitä) niin aloin tarkemmin aina kyselemään tulevan viikon ohjelmaa etukäteen ja nyt ollaankin saatu hyvin sovittua aina viikko etukäteen mitä tulee tapahtumaan. Se on mulle tosi paljon helpompaa kun voin sitten sopia kavereidenkin kanssa kaikkia menoja paremmin.

Kannattaa siis kysellä mahdolliselta host-perheeltä, että millaset sun työajat tulee suunnilleen olemaan ja millaisella varoitusajalla muutoksista voi sopia. Oon tavannu tyyppejä joiden host-perhe vaatii niitä tekemään vapaapäivänäkin töitä puolen tunnin varoitusajalla välittämättä siitä, että aupairilla on vaikka treffit jo sovittuna jonkun kanssa. Munkin host-äiti on kyllä tosi monesti muuttanu suunnitelmia ihan pienellä varoitusajalla ja oon ollu tosi joustava niitten muutosten kanssa, mutta meillä on myös semmonen mahollisuus että voin sanoa "ei" eikä siitä suututa. Mun host-äitille on ihan okei jos oonkin jo tehny suunnitelmia mun vapaapäivälle sillä sehän on sitä mun vapaata aikaa :-D

ruokakuva1

ruokailu

Monia teistä on kiinnostanu se, että syönkö ton perheen kanssa ja pitääkö mun kustantaa jotain syömisistäni. Meillä on ainakin (ja veikkaanpa että valtaosassa muistakin perheistä) semmonen käytäntö, että saan syödä täällä kotona mitä vaan kaapista löydän ja jos haluun jotain ruokakaupasta niin kirjotan sen ostoslistaan. Monesti sitä kuitenkin tulee syötyä jossain ulkona jos on kavereiden kanssa liikenteessä ja ne ruuat sekä juomat maksan ihan omasta pussista. Eli tässä asiassa voi säästää ja tehä omia eväitä mukaan jos lähtee johonkin, mutta ite en oo oikeen jaksanu. Yleensä jos meen sinne ravintolaan päivävuoroon niin otan kyllä kotoa mukaan esim. banaanin tai pari leipää.

En oo joutunu joustamaan missään ruokatottumuksissani mitenkään erikoisesti, sillä tää perhe syö tosi terveellisesti ja sehän passaa mulle. Ruisleipää, hapankorppuja ja muita suomiherkkuja on tietysti kauhea ikävä, mutta sillehän nyt ei voi mitään :-D Tässä ruoka-asiassa on vaan se kiusallinen puoli, kun en kauheesti kehtaa vaatia niitä tuomaan kaupasta mitään, vaikka ne aina kysyykin että mitä haluisin. Joskus mulle annetaan rahaa ja pyydetään tuomaan esim. vessapaperia kaupasta ja kaikkea mitä ite haluun. Sillon oon ostellu kaikkia hedelmiä ja erikoisjuttuja mistä tykkään tosi paljon mutta mitä meillä ei yleensä oo. Musta kuitenkin tuntuu, että meillä on toiminu toi ruokapolitiikka tosi hyvin, vaikka pari kertaa on ärsyttäny kun ne on lähteny pariksi viikoksi reissuun ja jättäny mulle vaan tyhjän jääkaapin..:-D

Vinkkinä siis aupairin hommia hakeville: kyselkää millasta ruokaa teidän potentiaaliset host-perheet syö. Jos oot ite esimerkiksi kauhee terveysintoilija ja se perhe vetää pelkkiä valmisaterioita, niin kannattaa miettiä onkohan se ihan sopiva perhe sulle.

tomjacampbell

lapset

Monesti on kyselty kuvia noista lapsista ja siinäpä ne kauhukakarat sitten on! Haha no ei vaisinkaan, on ne tosi mukavia pikku veijareita. Tuun tosi hyvin toimeen noitten kanssa ja ne tuntuu tykkäävän musta myös. Ne haluu aina kertoa mulle uusimmat kuulumisensa ja on tosi innoissaan kaikista jutuista mitä niitten kanssa puuhastelen. Musta tuntuu, että ne kokee mut jonkinlaisena isosiskona ja sen takia ne ei aina pidä mua niin suurena auktoriteettina :-D Ne kyllä tottelee mua tosi hyvin kun oon keskenään niitten kanssa, mutta kun niiden äiti tulee kotiin niin ne viis veisaa siitä mitä mä niille sanon, sillä silloin "isompi pomo" on talossa. Oon kuullu, että muillakin aupaireilla on ongelmaa tän saman asian kanssa - aika hassua eikö?

Lapset on tietty kaikki erilaisia ja joillain kestää tosi kauan ennenkuin ne alkaa ns. luottamaan uuteen ihmiseen niitten elämässä. Mulla tais mennä kolmekin kuukautta ennenkuin noi lapset alko halailemaan mua hyvästiksi ja halusivat iltasuukon yms. Ne on kyllä alusta asti ottanu mut tosi hyvin vastaan, mutta kyllä nyt huomaa ihan selkeen eron siihen alkuviikkojen ujouteen. Musta tuntuu, että noi lapset jossain vaiheessa aattelikin että mä jään pysyvästi asumaan niitten perheeseen - sen verran ihmetyksissään ne oli kun sanoin että en tuu enää joulun jälkeen takasin niille. Musta oli söpöä kun ne sitten sano ettei ne haluu ketään muuta mun tilalle koska oon paras (wuhuu, haluisko joku ojentaa mulle mitalin?) :-D

missyou

koti-ikävä ?

Monilla on varmaan lähdön esteenä pelko siitä, että tulee kauhea koti-ikävä ja että kaikki kaverit unohtaa sut sinä aikana kun oot poissa. Minä sanon että pelko pois!! Skype, sähköposti, kirjeet ja facebook on keksitty. Mä otan joka viikko skypeä aina jonkun kaverin kanssa ja jutskaillaa monta tuntia siitä mitä ollaan puuhailtu ja välillä vaan "hengaillaan" skypessä toistemme kanssa. Meitä vähän nauratti Kiian kanssa kun skypeiltiin ja molemmat vaan puuhaili jotain omia juttujaan..toinen kokkaili ja toinen imuroi :-D

Muutenkin vuosi on niin lyhyt aika että se menee ihan hujauksessa. Muistan kun vuonna nakki ja kattila Tuuli lähti vaihtariksi Itävaltaan ja olin ihan järkyttyny että miten tuun pärjäämään ilman sitä. Noh vuosi meni ja hurahti niin nopeesti, että tuntui kuin Tuuli ei olis koskaan ees ollutkaan poissa. Niinpä mäkin lähin luottavaisin mielin reissuun ja tiiän, että mun tosiystävät on edelleen mun parhaita kamuja vielä tän Aussireissailun jälkeenkin.

Perhettä monille tulee kanssa ihan hirvee ikävä ja on mullakin välillä ollu tosi ikävä äitiä ♥ Otettiinkin eilen semmonen parin tunnin skypettelysessio jonka aikana ehittiin vaihtaa kunnolla kuulumisia. Äiti kuitenkin lukee mun blogia niin ei sille onneks tarvi kaikkea ihan juurta jaksaen selittää vaan enemmäni se vaan esittää lisäkysymyksiä tai kommentteja jostain jutusta mitä oon tänne kirjotellu.

Kannattaa muistaa, ettei koti-ikävä kuitenkaan mikään ylitsepääsemätön tunne ole ja onhan sitä normaalia tuntea jossain määrin. Mun mielestä ei kuitenkaan kannata pilata hyvää kokemusta vaan märehtimällä sitä mitä kotona Suomessa tapahtuu, sillä yleensä siellä ei kauheesti mitään edes tapahdu (sortsit, karu fakta :-D).

us

kaverit

Niin ja kun niistä kavereista oli puhe niin kyllähän niitä sitten reissussa tulee lisää! Mä oon tutustunu täällä muutamiin niin huipputyyppeihin, että tulee varmasti pidettyä niihin yhteyttä vaikka ei samassa kaupungissa enää asuttaisikaan. Täällä on kyllä ihan tajuttoman helppoa tutustua ihmisiin ja Aussit on tosi avoimia tyyppejä luonteeltaan. Shannaeenkin (kuvassa vasemmalla) tutustuin vaan koska se halus kutsua mut sen synttäreille Oliverin seuralaisena vaikka ei ollu koskaan mua edes aikasemmin tavannu. Se tuli sitten ovella mua jo vastaan ja hehkutti sitä kuinka ihana on vihdoin tavata mut ja että se toivoi että meistä tulis kavereita. Olin ihan järkyttyny että whaat?? ei tämmöstä suomessa tapahdu, haha..

Muihin aupaireihin on kanssa tosi helppo tutustua, sillä kaikki on vähän niinkuin samassa veneessä: yksin uudessa maassa vailla kavereita. Tietotekniikka on tehnyt näiden yksinäisten sielujen yhteenliittämisen erittäin helpoksi ja mäkin oon tutustunu noihin muihin suomalaisiin aupaireihin facebookissa. Laittakaa vaan hakuu että "aupairs in X (tähän kaupunki mihin olet matkustamassa)" niin aivan varmasti löytyy facebook ryhmiä missä ihmiset kyselee lounasseuraa/biletyskamua/shoppailuseuraa yms. Itekin otin Riinaan vaan yhteyttä semmosen ryhmän kautta ja sovittiin lounastreffit seuraavalle päivälle. Nyt me ollaan ihan ylimpiä ystäviä ja soitellaa melkeinpä joka päivä toisillemme :-)

Tommosten ryhmien kautta tietysti tapaa kaikenlaisia ihmisiä ja kaikkien kanssa ei synkkaa. Itellä on jääny matkan varrelle semmoset tyypit kenen kanssa ei juttu tuntunu olevan ihan samalla aallonpituudella ja keskittyny semmosiin kamuihin joiden kanssa on aina kivaa hengailla. Kyllä maapallon toisellakin puolella voi löytää sen oman kaveriporukan ja oonkin hirveen ilonen että mulla semmonen on! 

perth

vapaa-aika

Mulla on tosi vaihtelevasti vapaa-aikaa. Lapsilla on koulusta tosi paljon lomia ja sillon mä en yleensä työskentele ollenkaan (niinkuin nyt viimeiset kaksi viikkoa). Välillä on taas viikkoja kun mulla ei oo viikonloppusinkaan vapaata vaan oon kaikki illat kotona lasten kanssa. Yleisesti ottaen musta kyllä tuntuu, että mulla on aika paljon vapaata aikaa ja voin tehä omia juttuja ihan rauhassa. Yhteishuoltajuudesta johtuen noi lapset on myös jokatoinen viikonloppu isällään jolloin en nää niitä ollenkaan. Noille viikonlopuille yleensä sitten suunnittelen enemmän menoja kun tiiän varmasti ettei silloin tuu mitään työkeikkaa tolta perheeltä.

Mun työmääräksi sovittiin aluksi 20h-25h/viikko mutta ei sitä kukaan oo koskaan laskenut. Meillä ei pahemmin pidetä kirjaa mun työtunneista, sillä välillä ne jää alle ton "vaaditun" ja joskus menee sitten yli. Aika tasasesti se varmaan loppujenlopuksi menee. Tää työtuntien ylöskirjaaminen on kyllä tosi yksilöllistä ja riippuu ihan täysin siitä millanen se perhe on.

huone

asumismuoto

Monet teistä on kyselly, että asunko mä edes sen perheen kanssa vai onko mulla oma asunto jossain. Vastaus on, että mä asunhan mä täällä! Mulla on oma huone talon perimmäisessä kolkassa ja jaettu kylppäri noitten lasten kanssa. Mun huone on suht pieni, mutta tänne mahtuu kaikki tarvittava. Mulla on sänky, yöpöytä, vaatekaappi ja työpiste. Noi on sanonu mulle, että jos haluun jotain uutta tänne mun huoneeseen niin mun pitää vaan pyytää mutta eipä oo tullu mitään mieleen. Tuntuis vähän hassulta alkaa hulluna täällä sisustelemaan kun en kuitenkaan oo pitkäksi aikaa jäämässä.

Monet on myös kyselly, että mikä tässä aupairina olemisessa on vaikeinta ja mä sanoisin että tää asumismuoto. Mähän olin tottunu jo Suomessa asumaan omassa huushollissa (asuntopostauksia mun vanhasta kämpästä löytyy tunnisteen "koti" alta jos jotain kiinnostaa) joten tuntui oudolta asua taas joidenkin muiden ihmisten kanssa. Tuntui vähän kuin paluulta teini-ikään, kun yhtäkkiä pitikin kysellä lupaa siihen saako joku kaveri tulla käymään tms. (ei sillä että mä koskaan teininä olisin lupaa kysynyt, haha sori äiti)

Täällä en voi järkätä kotihippoja millon huvittaa ja luukuttaa musiikkia millon haluan. Kyllä toi host-äiti antaa mun kavereiden tänne toki tulla, mutta on se vähän outoa kun joutuu kyselemään lupaa. Silloin kun olin vielä sen miekkosen kanssa niin tää tilanne oli enemmän ongelma, sillä se ei aina ollu kauheen tervetullu tänne ja enemmän tuli sitten vietettyä aikaa sen luona.

Summa summarum tää on siis melkein ainut asia joka mua tässä työssä on välillä turhauttanut, mutta ei se nyt niin iso juttu loppujenlopuksi ole. Aupairina oleminen on kuitenkin aika lyhytaikaista ja tiiän että pääsen taas kohta asumaan ihan omassa lukaalissani :-D

blurri

kieli

Australia valikoitui mun kohdemaaksi niin ilmaston, kuin myös kielensäkin puolesta. Englanti on aina ollu mulla suht vahva, sillä mut nakattiin englanninkieliseen leikkikouluun jo pienenä ja siitä asti oon ollu englantipainotteisilla luokilla. Täällä kuitenkin pärjää paljon huonommallakin enkulla ja Aussit on tosi tottuneita siihen ettei kaikki puhu täysin soljuvaa englantia. Mun mielestä kenenkään ei sen kielen takia kannata jäädä kotiin nököttämään, sillä täällähän sitä sitten viimeistään oppii!

perth3

säännöt ja rajoitukset

Mulle nakattiin nenän eteen semmonen "opas" kun tulin tänne, minkä toi host-äiti oli printannu netistä. Se on semmonen yleispätevä ohjekirja aupaireille että mitä saa tehä ja mitä ei. Jenni oli saanu ihan samanlaisen sen perheeltä ja oon kuullu että muillakin on ollu semmonen käytössään :-D Musta kuitenkin tuntuu, ettei toi host-äiti oo edes lukenu tota ohjekirjasta ja mäkään en enää edes muista mitä siinä sanotaan. Yleisesti mun rajoituksia on vaan ollu vieraiden kutsumisen kanssa - aina pitää pyytää lupa jos joku on tulossa käymään. Mun vanhojen kavereiden kanssa sitä ei kyllä kauheesti kiinnosta infoonko vai en, sillä se tuntee ne jo niin hyvin :-) Mulla ei oo mitään kotiintuloaikoja tai muitakaan rajoituksia vapaa-ajan suhteen eikä toi koskaan kysele mihin oon menossa tai missä oon ollu yötä. Jotkut perheet on tosi tiukkoja kotiintuloaikojen suhteen ja mun aupair kavereitten on joskus pitäny viestitellä illan aikana että onko ne monen aikoihin tulossa kotiin yms ettei sen perheen tarvi olla huolissaan. Mulle sopii paremmin kuin hyvin se, ettei mua niin kauheesti holhota, haha.

Rajoituksia mulla on jonkunverran ton perheen auton suhteen enkä saa käyttää sitä ilman lupaa omiin menoihini. Aluksi mä olin ymmärtäny sen niin, että sellasina päivinä kun haen lapset koulusta, niin saan käyttää sitä autoa päivisin jos haluun käydä jossain. Tykkäsin sitten ajella päivisin kavereita moikkailemaan yms. mutta sitten jossain vaiheessa multa kiellettiin semmonen toiminta ja nyt mun pitää aina pyytää lupa jos haluun käyttää sitä autoa omiin henkilökohtaisiin tarpeisiini. Toi onkin varmaan ainut asia mitä mulle on aluksi luvattu mutta sitten onkin käännetty kelkka toisinpäin. Oon kuullu, että tämmöstä lupailua tapahtuu alussa aika paljon, mutta sitten käytännössä näitä "etuuksia" ei aupairille annetakaan. Kannattaa siis olla tarkka siitä mitä perhe sulle lupaa ja pitää sitten kiinni niistä sovituista jutuista.

Mun mielestä kannattaa kysyä perheeltä jo "haastattelutilanteessa" että mikä niiden politiikka on noitten kotiintuloaikojen, auton käytön, vapaa-ajan yms suhteen. Näin voit välttyä monilta ärsytyksiltä, kun on jo etukäteen sovittu mikä on homman nimi :-)

meikaa

yhteenveto

Monta kysymystä mulle tuli siitä, että onko aupairin työ rankkaa. Mun mielestä tää ei oo fyysisesti lainkaan raskasta vaan pikemminkin ehkä helpoin duuni mitä mulla on koskaan ollu. Henkisesti tää voi olla joskus vähän rankkaa, mutta sellasta se on välillä oman biologisenkin perheen kanssa. Aupairina sä kuitenkin oot osa sitä perhettä ja jaat kaikki ilot ja surut niitten kanssa. Suosittelen siis aupairin hommia sellasille tyypeille jotka on joustavia, avoimia ja sopeutuvaisia.

Ja tosiaan ite en oo kokenu tätä duunia rankaksi, vaikka joskus ikävöinkin oman kodin rauhaa (aika diippiä haha). Kyllä mä täälläkin tunnen oloni kotoisaksi ja koen että tää on mun koti tässä elämäntilanteessa. Oon tosi onnekas että tää perhe on niin mukava ja että mun on helppo olla noitten lasten kanssa :-)

Kaikki tämä yhteenvetona: lähtekää maailmalle aupairin hommiin! Krista suosittelee ;--)

ps. heittäkää kommentteja ja lisäkyssäreitä!

69 comments:

  1. Siinähän oli jo aika kattava tietopaketti! Alkoi ihan jänskättää oma au pair -pesti, vaikka vielä on pari kuukautta aikaa ennen kun tuun Perthiin :D Ei keritä olemaan siellä samaan aikaan, höh!

    ReplyDelete
    Replies
    1. no voi hitsinvitsit!! olis ollu hauska tavata!

      ja turhaa sitä on liikaa jännitellä, hyvin se menee :)

      Delete
  2. IHANA postaus, kiitos tästä! millon siis menit australiaan ja kauan siellä aattelit olla? :) oon aika uus lukija niin en tiedä näitä perusjuttujakaan...

    ReplyDelete
    Replies
    1. tulin ausseihin 19pv kesäkuuta ja oon nyt siis ollu pyöreet 4kk :) aattelin olla täällä tän ensimmäisen working holiday vuoden loppuun ja sitten tulla käymään suomessa. Sen jälkeen aattelin palata toiseksi vuodeks, sillä suoritan farmitöiden avulla itelleni sen toisen vuoden viisumin :) eli yhteensä n. 2 vuotta aussiseikkailua!!

      Delete
  3. pitää varmaan osaa puhuu ihan tajuttoman hyvin englantii? tai tuskin millää kutosen enkulla pärjää :o

    ReplyDelete
    Replies
    1. kyllä kutosen enkullakin pärjää ja täällä kehittyy tosi nopeesti kun kuulee sitä kieltä ihan kokoajan ympärillään :) muistan kun mulla oli joskus ihan paska ranskankielen taito mutta lähin silti kolmeks viikoks kielimatkalle ranskaan..jo kolmessa viikossa puhuin tosi sujuvasti kieltä, sillä kun sitä kuulee kokoajan ympärillä ja saa aktiivisesti harjotusta niin oppii tosi nopeesti uusia juttuja :-) pelko pois siis!! pärjäät kyllä!

      Delete
  4. Voi että tuli ikävä omia au pair aikoja kun luin tän :( Voisin lähteä uusiksi, tälllä kertaa sinne Australiaan!

    ReplyDelete
  5. Onko perheet joilla on aupair, yleensä rikkaita ?! ;D

    ReplyDelete
    Replies
    1. ei välttämättä. Australiassa on tosi kallista pitää lapsia päiväkodissa, joten aupairin hommaaminen monelle perheelle on jopa paljon edullisempaa kuin lasten laittaminen päiväkotiin..mutta kyllä esim. kaikkien mun kavereitte perheet on aika hyvätuloisia ja onhan se kyllä niin että Perthissä suurin osa ihmisistä on aika rikkaita.

      Delete
  6. Ei vitsi, miten pystyitkään tiivistämään mun ajatukset tästä samoin sanoin, mitä mun päässä liikkuu hah! Oon siis itse myös au pairina ja nyökkäilin täällä lukiessa tyhmänä päätä :---D Mulla sattui kans niin hyvä tuuri, että perheeni vaikuttaa samanlaiselta kuin sunkin.
    Kaipaan juurikin tuota omaa rauhaa, vaikka huoneeni onkin kellarissa ja pystyn vetäytymään sinne omaan rauhaani, mutta siis se, että saisi vapaasti tehdä mitä vain. Vaikka onhan tämä munkin koti, muttei silti nyt ihan mitä tahansa voi tehdä. Nojoo, enpä voisi mitään paremmin sanoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. hhehe se on kyllä hauska tunne kun voi joskus samaistua tosi vahvasti jonkun bloggaajan teksteihin! :D ja joo, eihän se ihan sama juttu oo, mutta oon kans asennoitunu siihen että tää on nyt tällästä hetken aikaa ja sitte oon taas vapaampi tekemään mitä haluun :)

      Delete
  7. etkö oo enää sen oliverin kanssa?

    ReplyDelete
  8. Jes kiitti tästä! Uskallan lähtee ens vuonna ettimään perhettä näillä vinkeillä ja tiedoilla!

    ReplyDelete
    Replies
    1. jee oleppa hyvä!! :--)

      Delete
  9. En oo varmaan koskaan lukenu mitään postausta mistään blogista silmät näin kiiluvina ! Oon hirmupitkään jo halunnu lähteä ulkomaille lukion jälkeen ja ala-asteelta asti mulle on ehdoteltu aupairin hommia, mutta ite en oo ikinä ollu niin vakuuttunu tästä (ihan pienet lapset ei oo oikeen mun mieleen... :-D) eikä mulla oo ollu rohkeutta edes ajatella tätä asiaa niin että jos joskus lähtisin. MUTTA NYT ! Nyt tuli hirveä hinku lähteä ja tuntuu niin omalta jutulta, joten KIITOS tästä postauksesta !!! :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. joo pienet lapset ei oo munkaan mieleen - tai lapset nyt ylipäätänsä mutta kyllä noista on nyt jo alkanu tykkäämään kun on vähän niiku niitten perhettä :) aattelen niistä vähän niiku veljinä!

      ja juu kiva että postauksesta oli sulle hyötyä! kiitos piristävästä kommentista :)

      Delete
  10. saaako australaan siis mennä au pairiksi ihan laillisesti noin omatoimisesti?
    kyseltiinkö sulta siellä rajalla mitään miks tulit maahan yms? (hah niiku siinä australian rajalla..:D)

    ReplyDelete
    Replies
    1. mulla on working holiday viisumi niin saan kyllä tehä aupairin hommia ja muitakin töitä jos lystään joten ei niitä niin kauheesti kiinnostanu mitä mä tänne tuun tekemään. Ei ne muistaakseni ees mitään kysyny siinä rajalla :) eri asia jos tulee turistiviisumilla (maksimi oleskeluaika 3kk) niin sillon ne yleensä kyselee vähän tarkemmin että mitä oot tulossa tänne puuhailemaan

      Delete
  11. tosi kattava ja hyvä postaus!

    btw etkö ennää sen Oliverin kanssa oo tekemisissä? :o

    ReplyDelete
    Replies
    1. kiitos! ja juu en oo sen kaa enää pahemmin yhteyksissä :-D

      Delete
  12. Ihanan kattava postaus, luin mielenkiinnolla vaikka ei aupaireilusuunnitelmia ookkaan :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. joo yritin tehä tästä mahollisimman kattavan, mutta aika paljon jäi vielä sanomattakin :)

      Delete
  13. Itekkin oon ollut aupair 3 eri perheessä Lontoossa, 2 niistä oli hyvää ja 1 todella huono. Näiden perusteella sanonkin että vaikka perhe voi antaa itsestään todella hyvän kuvan Skypessä, todellisuus voi olla ihan toinen! Tietenkin kannattaa just skypetellä etukäteen ja valita perhe fiilispohjalta ennemmin kuin rahan perusteella, mutta sanon vaan vinkkinä aupairin hommia harkitseville että sitä ei koskaan tiedä millaiseen huusholliin joutuu :) mutta ainahan voi vaihtaa perhettä, itekkin vaihdoin parin viikon jälkeen paskasta pois.
    Haluan myös sanoa että vaikka perheen kanssa tehtäisiin kirjallinensopimus irtisanomisajoista, työnkuvasta ja työajasta, niin täytyy ymmärtää ettei se takaa näiden asioiden toteutumista. Mulla tuossa paskassa perheessä tehtiin todella tarkka sopimus, 7 h töitä päivässä, 3,5 aamulla ja sama illalla, 3 babysittausta viikossa yms. Yhtenäkään päivänä ei nämä ajat pitäneet vaan tein 12-16 tuntisia päiviä 6 päivänä viikossa. Sitä perhe selitteli sillä että" olin lupautunut olemaan joustava".
    En nyt halua pelotella ketään joka harkitsee aupairiksi lähteviä, mutta nää on asioita jotka kannattaa ottaa huomioon. Uusi perhe kyllä löytyy helposti paikan päältä jos ei asiat mee niinkuin strömsössä :)

    Englannissakin kaikki on tottunut siihen että porukkaa tulee tänne ympäri maailmaa eikä koskaan oo tarvinnut nolostella omaa aksenttia tai "ei niin täydellistä"- kielioppia. Kai se on sama kaikissa englanninkielisissä maissa.

    Toi on muuten tosi kiva että saat kutsua kavereita kylään! Mulla ei mikään näistä mun perheistä ole antanut lupaa kavereiden kyläilyyn. No yhden perheen talossa mä en asunut , vaan he vuokrasivat mulle huonetta kimppakämpässtä mutta kuitenkin!


    Mutta, suosittelen aupairiksi lähtemistä lämpimästi, itse oon ollut kokemuksiini todella tyytyväinen :) oon jäänyt asumaan Lontooseen englantilaisen poikaystäväni kanssa ja tää on mun uus koti. Itseekin pelotti alussa aika paljonkin lähteä mutta mun elämä on aupairiks lähtemisen ansiosta muuttunut todella hyvään suuntaan :) ja varmasti suurimmalle osalle se onkin todella positiivinen kokemus . Eihän se todellakaan oo pelkkää työtä, vaan uuteen maahan tutustumista :)
    Xxx

    ReplyDelete
    Replies
    1. toi viimenen lause on kyllä niin totta!! kiva että jaoit vähän omaakin kokemusta tässä ja onhan se niin, ettei aina kaikki mee kun strömssössä! Nimenomaan just paikanpäällä onkin sitte helppo löytää sopivampi perhe jos ensimmäisen kanssa ei homma toimikaan kun voi sitten livenä käydä haastattelussa niitten luona yms..:)

      Delete
  14. kiva postaus vaikken nyt aupairiksi olekaan ryhtymässä :-D

    ReplyDelete
    Replies
    1. kiva että tykkäilit :)

      Delete
  15. Aivan loistava postaus! Oon niiin monesti miettiny jonnekkin lähtöä ja profiilikin on ollu tuolla samalla sivulla, mutta sitten se vaan jäi.. Hautasin vähän ajatuksen ja nyt oonkin päättäny lähteväni vaihtoon jonnekkin, koska tuo kokemus jäi käymättä :(:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. no mutta vaihtoon lähteminenhän kuulostaa ihan huipulta!! onnea reissuun! :)

      Delete
  16. et kertonu et miten sait poikaystävän siellä? Ja miks ette enää ookaa yhdes? :O

    ReplyDelete
    Replies
    1. siitä on ollu aika monesti täällä kyllä puhetta, sulla on varmaan vaan menny ohi? :) eniveis mun host-äiti tutustutti meijät ku olin täällä tokaa päivää..siitä asti hengailtiin melkein kokoajan.. ja en oikeen tiiä miks ei enää olla yhessä, ei se vaan toiminu loppujenlopuks? tai jotain hahaha ota nyt näistä aussimiehistä selvää :-D

      Delete
  17. Oon kyllä joskus miettinyt aupairiks menemistä mut nyt tuli kyllä ihan kauhee matkakuume ja kiinnostus!! Huippu postaus! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. jee kiva että anto inspistä!! :--)

      Delete
  18. Tää oli kyllä mielenkiintoinen postaus! Rupesin ihan jo miettimään, että mitä hittoa mä tässä istun vielä :---D Työkaverikin mulle jo sanoi, että mikä mua estää lähtemästä maailmalle. No joo, ei mikään...paitsi just toi englannin kieli. Mulla tais olla 6 enkku koko ala -ja yläasteen ja amiksessakin 1. Oon tosi arka puhumaan sitä ja se mua v*tuttaa yli kaiken. Kun sä lähdit Australiaan niin oon siitä asti haaveilut samaisesta hommasta, kaikesta! :-) Enkun taito vaan pistää pahasti takapakkia tähän hommaan..

    ReplyDelete
    Replies
    1. höpöhöpö!!!!! enkkuhan vaan paranee puhumalla ;) aussit on etenki tosi tottuneita siihen ettei kaikki puhu ihan sujuvaa enkkua ja ne on tosi kärsivällisiä ja ystävällisiä ulkomaalasille ihmisille :--) ei siis mitään hätää! Maailmalle mars!!!

      Delete
  19. Vou tää oli kyl mielenkiintone ja kattava postaus:) Antaa rohkeutta lähtee ehkä ens vuonna itekki maailmalle! Miten ja mistä tota uutta perhettä sit paikan pääl kannattaa ettii jos ei ekan perheen kanssa synkkaakkaan?:D Ja oot täällä varmaan kertonukki mut täytyks sun opiskella jotain paikallisia liikennesääntöjä yms, että saat ajaa Ausseissa vai mitä siihe tarttetaan, haha en oo ihan ajan tasalla?:DD

    ReplyDelete
    Replies
    1. uuden perheen voi tottakai löytää sit samaisen sivuston kauttakin, mutta myös kaikista "aupairs in Perth/sydney/Melbourne yms" facebook ryhmistä voi löytää perheen ja ne ilmottaakin sinne yleensä jos tarvii lyhyellä varotusajalla uuden aupairin.

      ja ei oo tarvinnu opiskella mitää liikennesääntöjä, eikä mun mielestä tarvikaan..tää liikenne täällä on niin helppo (mun mielipide tietysti mutta..) että mulla ei oo ainakaa ollu mitään ongelmia :-)

      Delete
  20. Miksei se Oliver saanu tulla sinne? Eiks se host-äiti alunperin esitellytki teijät toisilleen? :-D

    ReplyDelete
    Replies
    1. joo esitteli :--D en tiiä, se ei halunnu et mul on miesvieraita..? ei mitään logiikkaa, I know :D

      Delete
  21. Tosi mielenkintonen postaus, pisteet sulle tästä!! Mua on pitkään jo au pair hommat kiinnostanu ja on tosi kiva kuulla infoo just sunlaiselta tyypiltä, jolla tuntuu menevän tosi hyvin siel :-) Ja hei mielettömän sulonen tapaus toi pienempi poika, voi että!

    ReplyDelete
    Replies
    1. joo se pienempi on mun lemppari noista, haha :-D kiitos!

      Delete
  22. Ostitko sä tuolla aupairworld.com premium jäsenyyden? Toimiiko viestin lähettely molempiin suuntiin ilman tätä jäsenyyttä? :) En tiennyt keneltä muulta kysyä tätä, ja mä en nyt aivan hoksaa tätä... Ootan ite valtavasti, että löytäisin perheen ja pääsisin jo lähtö tunnelmiin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. en ottanu premium jäsenyyttä ja hyvin toimi mun mielestä ilmankin :-)

      Delete
  23. jes mahtava postaus!!!:-)
    ois viel kysymys että (voi ei unohin sen ku luin muiden kommentit läpi:DDDD)
    ..
    AA NII
    lähitkö ihan yksin sinne? siis ausseihin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. joo lähin yksin :) onneks yks mun läheinen kamu oli täällä jo ku tulin tänne nii hengasin sen kaa sit 2kk ennenku se lähti takas suomeen..mutta joo yksin olin aatellu alunperin lähteä..oli vaa hyvää tsägää että mun kaveri sattu olemaan täällä kans :--)

      Delete
  24. Oi tää oli tosi ihana postaus ! Kiva kun kerroit omin sanoin joka osa-alueesta ja sun kokemuksista:) voipa olla, että kun vähän kasvan niin voisin lähteä au pairiksi jonnekkin :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. joo suosittelen! kokemushan tää on :)

      Delete
  25. Mä oon miettiny au pairin lähtöä koko tän vuoden ja ehkä ens syksynä lähen kunhan oon valmistunu ja toivottavasti tehny töitä kesän. :) Mietin Ranskaa yhtenä vaihtoehtona kun opiskelin sitä viime vuoden mut en kyllä oppinu sitä kovinkaan paljoa. Ja nyt osa on jo unohtunu. :D Mut kai se kieli kehittyis siinä nopeesti ja eiks moni mee kielikursseillekin au pairina ollessaan?

    ReplyDelete
    Replies
    1. joo kehittyy kehittyy!! ja joo, aika monissa maissa järkätään just semmosia parin viikon "preppauskursseja" aupaireille (tai muillekki kielestä kiinnostuneille tottakai) jonka aikana pääset siihen kieleen hyvin mukaan :) kannattaa googlailla asiaa nii tiiät varmaa sit enemmän!

      Delete
  26. Kauan perheen etsimisessä menee aikaa? Millon kannattaa rueta hakemaa? Puol vuotta ennen vai muutama kuukaus vai millo:D?

    ReplyDelete
    Replies
    1. mulla meni ihan parisen viikkoa, että lyötiin lukkoon kaikki jutut mutta joo, kannattaa varata ainaki kolmisen viikkoa/kuukausi siihen aikaa :)

      Delete
  27. tosi hyvin toteutettu tää postaus, kiva tietää tarkemmin millasia sun normipäivät siellä on! mut yllätyin kyllä että teet töitä noinkin paljon, jotenkin oon kuvitellu että sulla ois paljo enemmä vapaa-aikaa kun tuntuu että kerkeet puuhailla vaikka mitä!
    oon itekkin tällä hetkellä aupparina, ja musta on tuntunut että se että joudun aamuisin sekä iltaisin työskentelemään, on ihan liikaa. Mutta tän postauksen luettua tuli olo että onkohan se vika vaan mun päässä :D
    ja mä oon ite ainakin kiinnittäny huomiota siihen, miten nopeesti ja useita kertoja päivässä fiilikset vaihtelee. Saatan aamulla olla maailman parhaimmalla tuulella, sit perhe/vanhemmat tekee jotain mikä pilaa mun päivän ihan hetkessä.. Sit haenkin tytöt koulusta ja oon taas hyvällä fiiliksellä..! mut en kyllä käsitä kuinka joku jaksaa tehdä näitä aupparin hommia monta vuotta, ei kyllä musta ois siihen, kaipaan niin paljon sitä että saan mennä kauppaan, ostaa just sitä ruokaa mitä itse haluan ja syödä just sitä mitä tekee mieli ja milloin tekee mieli. Aupparina olemisen paskin puoli mun mielestä on just se, että on pakko vaikka ei haluaisi. pätee moneen asian kohdalla.

    Mutta nyt tuli kyllä ihan aiheeton avautuminen, tarkoituksena oli vaan kommentoida että kiva että jaksoit panostaa tähän näin paljon! kiitos :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. hei ei haittaa yhtään että kirjotit pitkän kommentin - just kiva kuulla muittenkin kokemuksia! :) ja joo, allekirjotan kyllä aika monta juttua mistä tossa puhut! ja kiitos kehuista<3

      Delete
  28. Hei onks australiaski ajamisee, alkoholii ja baareihi ikäraja 18? Sun pitäs varmaa pitää kysymys postaus tähä sun reissuus liittye:D

    ReplyDelete
  29. JEs, mahtava postaus! Ite oon kans lähössä aupairiks ens kesänä, ja tässä nyt tuli aika hyvin niitä asioita mitä oon itekki miettiny :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. jee kiva että tästä oli apua! :)

      Delete
  30. Tää oli kyllä tosi hyvä ja mielenkiintonen postaus au pair -elämästä, vaikka omat sensuuntaset suunnitelmat tuntuukin tässä vuosien karttuessa kariutuvan. Mut never say never! Sulla on kyllä tosi hyvä asenne tohon hommaan, vaik kaikki ei ookaan aina ruusuista ja ihanaa ja konfliktejakin on tullut vastaan, niin vaikutat jotenkin tosi sopeutuvalta. :) Tai silleen, ei kaikesta ja kaikista voi tykätä, mutta niidenkin asioiden kanssa voi oppia elämään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. aamen! toi on kylla niin totta etta kaikesta ei voi aina tykata mutta kaiken kanssa oppii elamaan :)

      Delete
  31. kiitos ihan huimasti tästä postauksesta! sait mut uskomaan siihe et kyllä minustaki on au pairiksi ja kyllä mä uskallan lähtee kokeilee :) sul on muutenki niin huippu blogi!

    ReplyDelete
  32. Anonymous24/6/14 22:16

    Oon päättänyt lähteä vuoden päästä syksyllä, sitten lukion loputtua au pairiksi Ausseihin ja oon päättänyt hakea myös juurikin tämän au pair world -sivuston kautta. Vaikuttaa jotenkin helpoimmalta ja edullisimmalta vaihtoehdolta ja haluan muutenkin itse vaikuttaa paljon perheenvalintaan, koska kyseisten ihmisten kanssa tulen kuitenkin sen puolisenvuotta viettämään. Mulla ois sulle kuitenkin pari kysymystä tästä sivustosta ja au pauriudesta yleisestikin, koska en ole kaikkeen osannut vastausta sivuilta tai muualtakaan löytää. Tarviiko kyseisen sivun kautta hakiessa kustantaa reissusta muuta kuin lentoliput maahan ja pois sieltä, sekä eläminen ja huvittelu paikanpäällä? Tuleeko mitään lisäkuluja, joita ei ehkä osaa odottaa tai muuten vaan jotain muuta maksettavaa noiden lisäksi? Jos niin kuinka paljon niihin täytyy varata rahaa? Kuinka paljon lähtöä aiemmin kannattaa tehdä profiili kyseiselle sivustolle? Voiko lähtö ja paaluu päiviin vaikuttaa itse? Eli jos haluan olla au pairina syyskyysta maaliskuuhun niin onnistuuko se luultavammin? Kannattaako ennemmin ottaa yhteyttä itse kiinnostaviin perheisiin vai odottaa perheiden yhteydenottoa minuun? Onko joulua mahdollista tulla viettämään Suomeen jos itse kustantaa lennot? Kiitos paljon jo etukäteen! :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Siis toi aupair world sivu ei oo minkäänlainen järjestö tms. se ei hoida sun puolesta mitään, se on vaan semmonen sivusto mihin voi luoda profiileja ja siellä ihmiset voi löytää toisiaan. Eli ite hoidat kaiken, sieltä ei mitään sun puolesta tehä :) eli viisumin tilaaminen, lentolippujen osto ja matkavakuutus mulla nyt ainakin tulee pakollisina rahareikinä mieleen! Viisumi on sen reilu 300e ja lentolippuja saa halvimmillaan (vain menolippu) n. 600eurolla. Matkavakuutus siihen päälle vielä n .150e-200e vuodessa (Op pohjolasta saa sika hyviä tarjouksia, itellä oli se Easy paketti laajennetulla matkaosuudella ja se oli tosi hyvä!!)

      Ja itellä ainaki oli n. 1500e säästössä ku sinne menin, just jos tulee jotain yllättävää yms. Kannattaa tosiaan olla ainaki se reilu tonni säästössä nii ei sit tarvi tulla maitojunalla kotiin + jos et osta paluulippua vielä nii siihenki kannattaa varata sit rahaa johonki säästötilille :-) Aupairin hommista tienaa sen verran vähän että jos haluu vähän leveemmin elää (shoppailla, käydä ulkona, festarit yms..) nii kannattaa miettiä jotain ekstraduunin hommaamista aupair työn ohelle :-)

      Toivottavasti tästä oli jotain jeesiä! Laita lisää kyssäreitä jos selitin jonku asian epäselvästi tai tulee vielä muuta kysyttävää :--) xx

      Delete
    2. Anonymous25/6/14 12:09

      Kiitos paljon! Mulla on täällä Suomessa kesätyöpaikka, jossa oon nyt ollu aiemmat kolme kesää ja aion ens kesänä mennä taas uudestaan, kerkeen töitä tehdä ainakin sen 4kk täällä suomessa, ellen jopa lähemmäs 5kk + sit toki ylppärirahat joten oon laskenu, että mun pitäis saada kasaan n. 5000€-6000€, joten eiköhän sillä kustanna koko reissun pakolliset menot + sitten elämisen siellä ilman, että tarvii tehdä lisätöitä :)

      Delete
    3. Anonymous3/7/14 20:34

      Hei tuli vielä mieleen, että et tainnut vastata tuohon perhe juttuun ollenkaan :) Eli siis kuinka aikaisin ennen lähtöä siis kannattaisi tehdä profiili aupair worldiin ja alkaa tosissaan etsiä sitä perhettä? Ja voiko lähtö ja paluupäiviin vaikuttaa itse? Kiitos taas! :-)

      Delete
    4. Mä taisin tehä pari kk ennen lähtöä mutta voihan siellä tietty aikasemminkin olla jo kurkkimassa niitä perheitä :-) Jotkut on nimittäin tosi aikasin liikkeellä kun taas jotkut perheet etsii ns. "viime tipassa" aupparia. Ja en ymmärrä mitä tarkotat lähtö ja paluupäivillä..? Siis jos varaat ite lennot nii tottakai saat ite päättää millon lennät ja tuut takas yms. Monilla lentoyhtiöillä voi vielä ottaa sellasen "joustavan" lipun että päivämäärää voi muuttaa (yleensä joutuu maksamaan sitten vähän enemmän kun vaihtaa päivää mutta ei paljoa). Ite ostin vaan menolipun sillon kun en tienny yhtään mistä kaupungista edes lennän kotiin :-D

      Delete

Kamerakalusto: Canon EOS 50d ja 50mm 1.4 objektiivi

-Käytän Photoshop CS 5 ohjelmaa kuvien käsittelyyn!